Sopimusyhteiskunta tuotti tulosta ja otti vastuuta
07.12.2011 9:04
Olen syksyn mittaan useaan otteeseen todennut, että pitää olla tarkkana siinä, mihin Suomi voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, kun Euroopan unioni ja euroalue ovat epävarmuuden tilassa. Näitä alueita on tasan kaksi. Meillä on omissa käsissämme budjetti- ja finanssipolitiikka sekä työmarkkinapolitiikka.
Marraskuun lopulla syntyi poikkeuksellisen kattava raamisopimus, joka koskee 94 prosenttia maamme palkansaajista. Maan hallitus päätti ratkaisuun liittyvistä omista merkittävistä toimistaan. Raamiratkaisun syntyminen tarkoittaa sitä, että olemme tässä tilanteessa tehneet kotiläksymme vaikuttamalla aktiivisesti asioihin, jotka ovat omissa käsissämme. Pidän tätä sopimusta poikkeuksellisen tärkeänä kolmikantaisesti sovittuna sopimuksena. Sopimusyhteiskunta toimi ja otti vastuuta.
Saavutettu raamiratkaisu tukee kasvua ja työllisyyttä. Yritykset voivat ennakoida tulevaa. Raamiratkaisu tukee työllisyyttä, emmekä ole hinnoitelleet itseämme ulos maailmamarkkinoilta. Samalla palkkojen ostovoima on turvattu kaikilla aloilla.
Sisällöllisesti raamissa on mukana uraauurtava ajatus siitä, että nykytyöelämässä on investoitava ihmisiin ja heidän osaamiseensa. Aiemmin yrityksiä on tuettu lähinnä investoinneissa laitteisiin, koneisiin ja seiniin. Nyt haluamme korostaa sitä, kuinka työntekijöiden osaaminen ja hyvinvointi on yhä kasvava tuottavuustekijä. Siksi on kaikkein edun mukaista, että investoimme ihmisten osaamiseen ja jaksamiseen niin työnantajien kuin valtion toimesta.
Raami vie eteenpäin monia keskeisiä kysymyksiä, jotka liittyvät työurien pidentämiseen ja osaamisen kehittämiseen. Määräaikaisten ja vuokratyöntekijöiden asema on kirjattuna yhteisiin selvitystä kaipaaviin asioihin. Tasa-arvoasioita on mukana useita, yhtenä isyysvapaan pidentyminen kahdella viikolla. Raamiratkaisu vauhditti monia hallitusohjelmaan kirjattujen työelämäuudistusten toteutumista.
Raamiratkaisulla olemme lähettäneet viestin siitä, että suomalainen yhteiskunta on sopimisen yhteiskunta. Kansallinen selviytymistarina motivoi osapuolet yhteiseen pöytään.
Suomalaisen hyvinvoinnin historiallisesti katsoen nopea kehitys on tarina hyvän kehästä, jota on luonnehtinut yhteiskunnan kehittäminen työnantajien, työntekijöiden ja valtion yhteisillä sopimuksilla. Laajat ja monenlaisia keskenään erilaisia intressejä yhteen sovittavat ratkaisut ovat aina vaativia, mutta lopputulokset ratkaisevat.
Sopimuskauden päätyessä vuoden 2013 syksyllä pystymme tarkemmin arvioimaan tehdyn ratkaisun vaikutuksia. 2000-luvun maailma pysynee vaikeasti ennustettavana ja meillä on edelleen omissa käsissämme budjetti- ja finanssipolitiikka sekä työmarkkinapolitiikka. En näe mitään syytä siihen, miksi tällä hyvän kehän 2000-luvun sovellutuksella ei jatkettaisi.
Lauri Ihalainen