Nyt on laadittava palvelualojen tulevaisuusohjelma

By on 14.3.2015

Keskisuomalainen, 13.3. 2015

Suomessa elinkeinoelämää on perinteisesti tarkasteltu teollisuuden näkökulmasta. Vienti lepää edelleen pitkälti teollisten suuryritysten varassa: 25 yritystä kattaa puolet Suomen viennistä. Viennin jalustaa tuleekin laajentaa.

Elinkeinoelämän globaali ja kansallinen murros edellyttävät uudelleenajattelua sekä monimuotoisempaa toimialarakennetta. Murroksessa kasvavilla ja kansainvälistyvillä palvelualoilla on keskeinen rooli.

Kansainvälinen palvelukauppa kasvaa tavarakauppaa nopeammin. Siksi Suomessa palvelukonseptien vientiä on vahvistettava. Jo nyt palvelualat vastaavat noin 40 prosentista koko kansallisen tuotannon arvonlisäyksestä. Kasvuyrityksistä palvelualalla toimii joka toinen.

Palvelualat tarjoavat maaperää paitsi talouskasvulle myös työllisyydelle. Palvelut tarvitsevat paljon paikallista työvoimaa – ihmisten lähipalveluja ei voi kärrätä ulkomaille. Yksityiset palvelualat työllistävät lähes 1,2 miljoonaa suomalaista eli melkein puolet Suomen työntekijöistä. Nuoria työllistyy erityisesti kaupan alalle.

Työllistäjänä palvelut parantavat suomalaisten ostovoimaa. Kohtuullisen ostovoiman varmistamien on myös palvelualojen työllistävyyden kannalta tärkeätä. Palvelut ovatkin muun ohella kotimarkkinoiden kivijalka.

Asemaa kuitenkin haastavat kansainvälistyminen sekä digitalisaatio. Kotimainen kauppa joutuu yhä useammin kilpailemaan ulkomaisen verkkokaupan kanssa.

Kovenevassa kilpailussa pärjääminen edellyttää uudistumiskykyä, innovaatioita, asiakaspalvelun syvällisempää ymmärrystä ja digitaalisten ratkaisujen tehokkaampaa hyödyntämistä. Palveluyrityksissä on paljon kasvu- ja vientipotentiaalia, minkä esimerkiksi Palvelualojen työnantajien Paltan tuore Digitalisaatiosta kasvua -selvityskin osoitti.

Suomen palveluviennin peruspiirteisiin kuuluvat korkea teknologinen osaaminen ja insinööritaitoa edellyttävät tekniset palvelut. Palvelujen ja teollisuustuotteiden valmistus ja vienti kietoutuvat usein toisiinsa: tavaroiden valmistukseen sisältyy tuotekehitys- ja markkinointipalveluja ja konetoimituksiin asennusta, koulutusta tai erilaisten tietojärjestelmien myyntiä.

Tilastoissa nämä palvelut näkyvät tavaroiden, eivät palveluiden myyntinä. Tilastotekniikkaa tärkeämpää silti on, että palvelu- ja tavarakauppa tukevat toinen toistaan. Korkean arvonlisäyksen palvelu- ja tavaravienti luovat edellytykset kotimarkkinoiden vahvistumiselle ja samalla julkisten hyvinvointipalveluiden rahoitukselle.

Viennin rakenteen painopisteen muutos osoittaa, että kansantaloutemme perustuu tulevaisuudessa yhä voimakkaammin palveluiden tuottamiseen. Suomen vahvuuksia suhteessa muihin maihin ovat pitkä kokemus erilaisissa it-ratkaisuissa sekä liike-elämän palveluissa. Euroopan komission tekemässä, 33 maata kattavassa suhteellisen edun voimakkuuden vertailussa Suomi sijoittui it-palveluissa kolmanneksi Intian ja Irlannin jälkeen.

Elinkeinorakenteen muutos sekä kansainvälistyminen näkyvät myös matkailualalla. Matkailu heijastuu myönteisesti muille toimialoille: arvioiden mukaan jokainen matkailueuro tuottaa 56 senttiä muille aloille. Matkailu mahdollistaa paikalliset elinkeinot myös alueilla, joissa teollisuutta ei välttämättä ole tai joissa sen rooli on pienempi.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tammikuussa tiekartan Suomen matkailun kasvuun ja uudistumiseen. Tiekartan näkökulmia olisi seuraavan hallituksen syytä hyödyntää.

Uuden hallituksen tulee ottaa strateginen ote palvelujen kehittämiseksi. Suomeen tarvitaan palvelualojen tulevaisuusohjelma, joka auttaa tunnistamaan palvelujen mahdollisuudet sekä hyödyntämään niitä kansakunnan yhteiseksi hyväksi. Tavoite tulisi kirjata hallitusohjelmaan.

Palveluajattelussa länsinaapurimme on kaukana edellämme. Ruotsin panostukset palveluinnovaatiohin sekä alan tutkimus- ja kumppanuusverkostoihin kantavat hedelmää maailmanlaajuisesti tunnettuina palvelubrändeinä.

Työntekijät luovat palvelujen tuloksen, laadun ja asiakastyytyväisyyden. Siksi on tärkeätä, että koulutuspanostuksia vahvistetaan ja suunnistetaan kohti sellaisia työsuhteita, joilla voi tulla toimeen. Hyvä tavoite on lisätä kokoaikaisia työsuhteita pätkätyön sijasta.

Posted in: Yleinen