Harmaan talouden torjuntaa jatkettava

By on 30.3.2015

- Harmaan talouden torjunta ei ole yhden vaalikauden työtä, vaan pitkäjänteistä toimintaa. Uudessa hallitusohjelmassa on sitouduttava jatkamaan harmaan talouden ja veronkierron torjunnan ohjelmaa, työministeri Lauri Ihalainen vaatii.
Tänään julkaistussa harmaan talouden tiekartassa hahmotellaan jatkoaskelia tulevalle hallituskaudelle. Esitykset sisältävät muun muassa lisämahdollisuuksia puuttua verkkokaupassa ilmeneviin rikoksiin ja väärinkäytöksiin, yleisen tilaajavastuun laajentamista ja viranomaisten keskinäisen tiedonvaihdon tehostamista.
Työelämässä ilmenevää harmaata taloutta torjuttaisiin päättäväisesti ja työehtosopimusten yleissitovuudesta pidetään kiinni.
Ammattiliitoille sosialidemokraatit rakentaisivat suomalaiseen oikeusjärjestelmään ja olosuhteisiin sopivan oikeuden ajaa kannetta työntekijän puolesta. Valvontaa lisättäisiin etenkin lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi. Kuluvalla hallituskaudella rakennusalalla käyttöön otetun henkilökohtaisen veronumeron sosialidemokraatit laajentaisivat myös eräille muille aloille.
Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat yhteiskunnalle miljardien menetyksiä veroissa ja maksuissa. Se heikentää hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja haittaa tervettä yritystoimintaa. Tavoitteena on, että Suomi on jatkossa kärkimaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa.
Harmaan talouden torjunnasta vastaamaan tulisi nimittää yksi vastuuministeri, tiekartassa esitetään.  Samalla valtionhallinnon harmaan talouden vastaisen työn organisaatiota tulisi selkiyttää. Työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen sekä niiden toimialaliittojen yhteistyötä harmaan talouden ehkäisyssä tulisi tehostaa.
- Harmaan talouden torjuntaan ohjatut panostukset ovat maksaneet moninkertaisesti itsensä takaisin, Lauri Ihalainen muistuttaa.
Sosiaalidemokraattien aloitteesta hallitusohjelmaan sisällytettiin harmaan talouden torjuntaohjelma. Kuluvalla hallituskaudella harmaan talouden torjunnassa on jo otettu merkittäviä edistysaskeleita. Esimerkiksi palkanmaksu pankkiin, kuitinantovelvollisuus sekä rakennusalalla käyttöön otettu henkilökohtainen veronumero ovat osoittautuneet toimiviksi käytännön työkaluiksi. Tilaajavastuuta on laajennettu ja työnantajan velvoitteita täsmennetty.
Lisäksi esimerkiksi kansallisen tulorekisterin perustamishanke on käynnistynyt valtiovarainministeriössä syksyllä 2014.Tulorekisterin valmistuttua mahdollistuu reaaliaikainen verovalvonta, kun palkkatiedot ilmoitetaan palkanmaksukausittain keskitettyyn rekisteriin, josta kaikki viranomaiset saavat ne käyttöönsä.
Posted in: Yleinen