Kestävää kasvua biotaloudesta

Keskisuomalainen, 30.1. 2015

Biotaloudesta odotetaan fossiilitalouden jälkeen kasvun uutta aaltoa.

Suomen biotalouden tuotannon arvo on yli 60 miljardia euroa vuodessa, se työllistää suoraan yli 300 000 henkeä ja biotalouden viennin arvo on yli 14 miljardia euroa.

Kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä nostaa (Suomen biotalouden) tuotos 100 miljardiin euroon ja synnyttää 100 000 uutta työpaikkaa. (Biotalouden kasvu)tavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 4 prosentin vuotuista kasvua, mikä on kunnianhimoista, mutta ei mahdotonta.

Suomen biotaloudesta yli puolet perustuu metsiin. Siksi on huolehdittava, että metsävarat uusiutuvat ja pysyvät hyvässä kunnossa.

Perinteisestä metsä-, energia- ja kemianteollisuudesta on kehittymässä uudenlainen keskittymä eli klusteri. Samoissa laitoksissa jalostetaan puusta sellua, pakkausmateriaaleja ja paperia, energiaa, liikennepolttoaineita ja kemikaaleja yhteen sovitetuissa prosesseissa. Esimerkiksi Metsä Fibren Äänekoskelle suunnittelemassa biotuotetehtaassa kaavaillaan sellutehtaan ympärille teollista ekosysteemiä, joka perustuu tuotannon sivuvirtojen jalostukseen. Keskisuomalaisille innovatiivisille yrityksille on tarjolla tuhannen taalan paikka kehittää uusia tuotteita ja liiketoimintamalleja.

Noin kaksi kolmasosaa Suomen uusiutuvasta energiasta tuotetaan metsäteollisuuden prosesseihin liittyen. Noin kolmasosa kemianteollisuuden yrityksistä käyttää biopohjaisia raaka-aineita ja niiden käyttö on kasvussa. Suomessa valmistetaan liikennepolttoaineita sekä ylijäämäpuusta että muista jätteistä.

On hienoa, että puuta käytetään entistä enemmän suurissa rakennuskohteissa, niin uusissa asuintaloissa kuin teollisuusrakennuksissakin. Kuokkalaan valmistunut 8-kerroksinen kerrostalo ilmentää puurakentamisen uutta tulemista. Puuta sisältävä rakennettu ympäristö lisää tutkitusti ihmisen hyvinvointia, ja puurakentamisella voidaan saavuttaa 15–30 % tavanomaista pienempi hiilijalanjälki.

Maatalouden ja elintarviketeollisuuden, eli agrobiotalouden merkitys on myös huomattava. Agrobiotalous työllistää noin 40 prosenttia Suomen biotalouden työllisistä. Biotalouden kehitys avaa uusia mahdollisuuksia ruokajärjestelmän kehittämiselle, uudelle liiketoiminnalle ja viennille. Energia- ja kemianteollisuudessa syntyy uutta liiketoimintaa hyödyntämällä ruokajärjestelmien suljettuja kiertoja, biojalosteita sekä kotieläintuotannon sivuvirtoja ja peltobiomassoja. Hajautetuilla resurssitehokkailla biotalouden ratkaisuilla on mahdollista parantaa alueellista energia- ja ravinneomavaraisuutta sekä hyödyntää energiaa ja materiaaleja entistä paremmin.

Biotalouden palvelut, mukaan lukien luontomatkailu, työllistävät merkittävästi ihmisiä. Palveluilla nähdään kasvava rooli biotalouden uusissa arvoketjuissa.

Valtioneuvosto on suunnannut rahaa biotalouteen Suomen Teollisuussijoituksen, Tekesin, Finnveran ja Team Finlandin kautta sekä uusiutuvan energian investointeihin.

TEKESin hallinnoiman INKA-ohjelman tarkoituksena on synnyttää houkuttelevia innovaatiokeskittymiä Suomeen ja saada käyntiin kokeiluhankkeita, joilla nopeutetaan uusien ratkaisujen kaupallistumista ja liiketoimintojen luomista. Yksi valituista teemoista on biotalous, josta vastuussa on Joensuun kaupunkiseutu kumppaneinaan Jyväskylä ja Seinäjoki.

Finpro on käynnistämässä biotalouden kasvuohjelmaa. Kasvuohjelmalla edistetään biotaloustuotteiden, -laitteiden ja – palveluiden vientiä kansainvälisille markkinoille ja ulkomaisia investointeja Suomeen.

Suomi on jo nyt merkittävä biotalousmaa. Koska meillä on runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja, korkeatasoista osaamista ja teollisia vahvuuksia, voimme olla biotalouden edelläkävijöitä maailmassa. Samalla, kun tuotamme ratkaisuja maapallon kestävämmälle tulevaisuudelle, voimme parantaa Suomen taloutta, työllisyyttä ja hyvinvointia.

Tarvitsemme myös kansallisella tasolla edelläkävijöitä. Keski-Suomi on jo vahvasti profiloitunut biotalousmaakuntana. Nyt olisi tarjolla paikka eturiviin.

Comments

Be the first to comment.

Leave a Reply